sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Selätetty ufo

Pitsipalmikkopuseron teko Vuorelman Vedosta tökkäsi viime kesänä hihoihin. Hakusessa oli jokin juju. Kun idis nyt ufoillessa viimein tuli, niin lankapa ei riittänytkään toteuttamiseen.
Hihoista piti tehdä niin pitkät, että saan peukkureiänkin kämmekkäiksi käännettäviin hihoihin.
Lanka loppui tasan peukalohankaan :(. Nyt on sitten viluranteille vain pitkät rannekkeet.
Ei siis ole sattuma, että lankaa kului tasan 500 g. Huomattuani langan hupenevan uhkaavasti, neuloin välillä kauluksen ja jaoin yhtäaikaa tehtäviin hihoihin loppulangan puoliksi. Eipä jäänyt jämiä.
Malli on rennon väljä, mutta ei mikään oversize. Tuuli noin 13 asteen pakkasen kera sai minut perääntymään ajatuksesta kuvata pusero ylläni ulkona peilin kautta, niinpä se nyt kiikkuu tuuletustelineessä.

Pusero, Vuorelman Veto
puikot 3,25 mm
menekki 500 g


Ufoja on nyt jäljellä kahdet sukat ja yksi yläosa. Neljä ufoa on selätetty.
Nämä sukat oli tarkoitus neuloa valmiiksi, mutta sen siitä saa, kun tikuttaa kokouksissa - oli näet muutama silmukka liian vähän ja pohjavahvennuksesta puuttui lyhennettyjä kerroksia. Purin langan takaisin käyttöön.

Tässä dokkarikuvat sukka-ufosta  ennen ja jälkeen, lanka on Drops Fabel








Hukkasin työkaulaliinani perjantaina. Huomatessani sen puuttuvan matkastani, oli jo puolipäivä, ja olin käynyt ainakin kymmenessä eri rakennuksessa usean kilometrin säteellä. Ehkä se joskus tulee vastaan, mutta pitää nyt äkkiä neuloa uusi pakkomusta töissäni toimiva kaulanlämmike.
Löysin varastosta Drops Andesta kaulaliinaksi, kadonnut oli ohuempi, mutta koska musta on ainut sallittu väri, niin tällä ensiksi silmiin osuneella mustalla langalla mennään. Yksinkertainen kahden kerroksen helmineule on sama kuin parina olevassa myssyssä.
Tällaisissa töissä tykkään 23-senttisistä suorista puikoista.


Ompelukoneen kuljettajana toimin eilen hyvän tovin. Sänkyni sai helmenvalkoisen, valon säteissä aavistuksen hohtelevan päiväpeitteen, ja vihdoin ensi viikolla kotiutuvaan sohvaan on nyt päällinen valmiina. Koristetyynyjä pitäisi vielä päällystää kumpaiseenkin paikkaan ja saada niiden avulla vähän väriäkin kämppään. Voisihan niitä tikuttaakin ompelun sijasta, onhan noita lankoja...

Riehuin vielä suursiivouksenkin kun vihdoin sai pidemmäksi ajaksi matot sun muut ulkoilemaan ilman, että ne kostuvat liikaa. Tänne saatiin heti pakkasen kaverina 10 sentin lumipeite, tervemenoa rapa hetkeksi. Vasta nyt nikertyi urheasti kukkinut villiorvokki.
Leipominen ja arkiruokien teko pakkaseen jäi sitten tälle päivälle vaikka eilen pitkän päivän pakersinkin. Kaulaliina ei tosin valmistu aamuksi, mutta onpahan siinä aivot narikkaan neule arki-iltojen tikutushetkiin.

Uusi lukija
huomasin viikolla, että blogi on saanut uuden lukijan, tervetuloa Kati :).

Mukavaa alkavaa pakkasviikkoa kaikille!

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Ikkunan jakku ja ufo x 2

Ennen ufontuhoustempauksen varsinaista alkua sinnittelin pellavaverhon toisenkin osan. Alkoi kummasti vaikuttaa siltä, että verhon tekele uhkaisi ufoutua seuraavaksi...

Verhot pääsevät ikkunaan vasta kun talvesta tulee valoisampi. Tähän myöhäissyksyn väriseen talveen luonnonpellavan väri on jotenkin vaatimaton.
Koesovituksessa selviää teenkö nauhoin hieman ilmettä tähän yksitoikkoiseen vaikutelmaan, pari testi-ideaa pyörii mielessä. Kuittaan kuitenkin langan varastostani käytetyksi, mahdollinen jatkojalostus ei sisällä kuitenkaan neulottavaa.
Kuva on toistoa joulun tienoolta, jolloin sovitin ensimmäistä osaa ikkunaan, ennen kuin tohdin edes mainita mitä yritän Lin-kasasta tehdä.
Toinen kuva on vain dokkari, että kaksi kappaletta löytyy ;). Valo ei kuitenkaan sisällä riittäisi käyttökelpoiseen kuvaan ja ulkona on märkääkin märempää.

Drops Liniä verhoihin kului 370 g 4,5 puikoilla

Onneksi oman jakkuni sijasta jakutin ikkunan, sillä Drops Lin pöllyää ainakin neuloessa valtavasti. Kuvassa on tikutettu 2,5 tuntia läppärin ääressä. Silmäripsetkin olivat jatkuvasti täynnä sitkeässä istuvia karvoja.
Lankaa ostaessani olin kuvitellut pitäväni jakkua mustien housujen kanssa :d. Kaikkea sitä saa kuvitella...
Harkitsen hartaasti teenkö jääneestä 80 grammasta Fabeliin yhdistettynä virkatun kesähatun, kuten jo toissakesäksi piti tehdä.

Sama pellavapöly on tietysti kaikkialla ympäristössä,
mutta mustassa läppärissä se näkyy parhaiten.

Sitten tuhottavien ufojen kimppuun

Eka ufo (1/7):
Purkutuomio neuletakille, lanka Hopeasäie Cash, tuhottu 30 g roskiin.
Olin neulonut käsinvärjätyn langan neljältä kerältä raidoittaen, siksi nakkasin langan roskiin. Purkaminen oli lähinnä symbolinen ele ensimmäisenä tuhottavalle ufolle, olisihan tuon voinut kokonaankin hävittää.
Tämä jäi viimevuotisesta UWA:sta, vaihdoin mallin ja langan toiseksi, hylätty aloitus jäi niille saranoilleen missä oli.
Tässä dokkarit:

Toinen ufo (2/7)
Uni-/kotisukat kaverille, Hopeasäie Cash, neulottu 75 g 2,5 puikoilla, väri Kuivalahti. Näistä puuttui lapaosat molemmista.
Sukkien piti valmistua jo joulukuun puolivälissä. Mallin valinta perustui pimeässä autossa matkalla neulomiseen.
Kuvion yritin levittää käsin näkyviin, kantapääkin on yli kantapään, 
mutta jonkinlaisen käsityksen näistä saa.
Lanka on todella pehmeä paljaaseen jalkaan.

 
Neulominen pimeässä autossa
Minkälaisia ratkaisuja teillä on neuloa kuljettajaa häiritsemättä pimeässä autossa?
Viimeksi ratkaisin asian kaulassa roikkuvalla led-otsalampulla. Isolla olkapäälle asetetulla huivilla peitin valon sivulle näkymisen, jotta valoni ei häirinnyt kuskia. Tämä toimi melko hyvin simppelikuvioisen sukan tikutuksessa.

Pari seuraavaa ufoa on tarkastelussa mistä ja miten jatkaisin kasan tuhoamista.
Lankavarasto ainakin supistuu kivaa tahtia tässä ufojen tuhouksessa :), vaikka se minun varastossani onkin hyttysen kakka Itämeressä. Varasto pitäisi saada vuoden päättymiseen mennessä alle 30 kilon ja vielä miltei 9 kilon supistamisessa on minulle haastetta kerrakseen.

Vitsit näitä kelejä, taas sovellettu siivous 
Sääennusteen mukaan on hyvä sateeton sää, joten olin suunnitellut viikkosiivota, eli viedä myös matot kunnolla ulkoilemaan. Kissan viikset, sakea sumu tekee ilman aivan vetiseksi. Eipä auta kuin soveltaa. Viikon päästä pitäisi olla jo talvisempaa. Varsinaisia talvikamppeita ei ole vielä tarvinnut esiin kaivaa, välikausivarustuksella on pärjännyt mainiosti. Minulle tuo rapakeli riittäisi tällä erää. Villiorvokki kuitenkin kukkii pihassa edelleen upeasti loppiaisen kaunistukseksi.

Sukellan siivouksen ja ufojen pariin,
mukavaa loppiaista!