Huiskuttelen häntää mun kaikille kaks- ja nelijalkaisille kamuille ystävänpäivänä, vaikka mulle kaikki päivät on ystävänpäiviä. Mukavaa y-päivää vaan kaikille 💗 !
 |
| Lumikukkulan rinteellä |
Emäntä suunnitteli kuvata tiistain päivälenkillä vähän enemmänkin nyt kun hanki kantoi ja oli valoakin, mutta eikös se unohtanut kaikki kuvauslaitteet kotiin. Täytyy sit tyytyä vanhempiin lenkkikuviin.
Kahluuhommia on riittänyt kotimetsän polkujen aukitallomisessa, kuvat pyryn jälkeen viikon takaa:
 |
| Tuus ny jo sieltä, oot sä ennenkin tän mäen ylös päässy. |
 |
| Taidanpa ottaa risun mukaan |
 |
| Kapoinen ura on saatu pidettyä auki |
 |
| Mennään ny jo |
 |
| Matka jatkuu |
 |
| Maavara loppuu, mut silti mulla on vähän väliä asiaa umpihankeen, yleensä loikin vieterijalkana eteenpäin. Lumensyvyys on tässä 57 senttiä sano emäntä. |
 |
| Nuuhkittavaa riittää |
 |
| Tätä toimitusta ei sovi lenkistä unohtaa. Ahkerimmillani merkkaan 5-10 metrin välein ja joskus nostan kintun niin korkeelle selän yläpuolelle, että tasapaino pettää, se on kyllä vähän noloo. |
Aamutoimilla kotona:
 |
| Tästä tietää että oon terve ku aloitan aamuni näin. |
 |
| Mitä sä taas kuvaat |
 |
| Lumikukkulan kunkkuna, kuvan värit ei valkotasapainolla leikkimisestä kohenneet, emäntä kokeili mustavalkoistakin: |
|
|
 |
| Mustavalkoversio lumikukkulalta |
 |
| Tää lumikasa on tiputettu terassin katolta, mut tykkään ku korkeelta näen kauemmas. |
Täytän ens viikolla jo 9 kuukautta.
Niin juu, meinasin uhohtaa, että toi emäntäkin toivottelis kaikille oikein mukavaa ystävänpäivää!
Mä meen taas, heipat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommenttisi: