Sivut

lauantai 28. heinäkuuta 2018

10-viikkoisen helle- ja kapaloterveiset

Aamuisin olen jäähdyttänyt lelujani kun emäntä aamuneljän jälkeen alkaa jäähdyttää kämppää ja seisoo varun vuoksi takapihan ovella ampparivahdissa. No, minäpä sillä aikaa jäähdytän lelut, raahaan ne yksitellen pihalle.
Eilen täällä oli ihan virallisesti 33,0 astetta eikä yölläkään laskenut ulkona alle 21 asteen.

Ihan ensin pinkaisen pisille ja sitten tarkastan tilukseni kaikessa rauhasssa.
Emäntä sanoi että kasvan ihan silmissä mutta tasaisella vauhdilla.

Ryhdynpä töihin, kuormaus käyntiin.
Terassillakin on kiva näin aamutuimaan leikkiä tovi kesken kuorman siirron
Purku perillä

Seuraava lelu jne.

E-en minä haukannut kurkun lehteä. Ja haittaisiko tuo kun emännällä on niin paljon kurkkuja että tuskin se ehtii kaikkia edes syödä. Kattoon asti jo kiipeävät.
Päätin välillä vähän paukuttaa päätä, suu vaan oli kiinni joka kuvassa.

Uusi kaivanto, vanhat kaivokset on suljettu, pah.
Pää märkänä tässäkin, nyt eksyin kastelevan kannun suihkun alle.
Oiskohan täällä juomavetta, emäntä ei ole vielä tuonut kulhoani ulos...
...joo, käyhän se juominen näinkin. Kuka sitä nyt viitsisi käydä tuosta ovensuun kupista sisällä juomassa. Tämä maistuu paremmaltakin.
Välillä pitää tovi huilata
Täytän tänään 10 viikkoa. Aamulla oli tosi pahaa ruokaa, kun sellainen vaalea 7 sentin matokuurin matopötkö oli pätkitty ruokaani. Olin silti kiltti poika ja söin ihan kaiken, vaikka vähän hitaanlaisesti. Emäntä olisi arvatenkin muuten syöttänyt, ainakin sen matopötkön.

Märkään kapaloonkin emäntä on kehdannut minut laittaa kun on niin kuuma.  No, oikeastaan se on ihan kiva kun se kapalo tuntuu viileältä ja sykyttelykin on ihan kivaa. Pikkukakkosta olen usein katsonut kapaloissa. Se on mun lemppariohjelma telkusta. Vesileikkejä on leikitty kylppärissä muutenkin.

Hyvää sosiaalistamisaikaa valuu kuulemma ihan hukkaan, kun päivällä ja illalla ei kuumuuden takia voi mennä minnekään. Ulkoleikit on päästy aloittamaan uudelleen vasta iltayhdeksän jälkeen.
On se emäntä yrittänyt etsiä minulle jotain kurssejakin syksylle tai jo nyt. Se ottaa kuulemma mielellään vinkkejä vastaan ja sanoi, että täältä on varauduttava ajamaan kauas.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Tapaamisia ja vakooja

Ette ikinä arvaa keitä tapasin kun joku päivä sitten käytiin reissussa. Valtavan paljon nähtiin koiria ja ihmisiä ja sitten emä ilmestyi yhtäkkiä mun luo. Jeee, se muisti mut vielä vaikka ei olla pariin viikkoon nähty. Se pesikin mut niin kuin aina ennenkin.
Oli hurjan kiva nähdä tuttuja ihmisiä, kasvattaja ja emän perhettä ja moikattiin me mun isänisän isäntääkin. Oli huisin kiva reissu.
Emännän olisi pitänyt ottaa itse kuvia. Sillä ei ole koskaan kamera latingissa kun jotain kivaa tapahtuu.

Paluumatkan nukuin umpisikeästi ja kiva oli kotiinkin palata. Heti piti leikkiä mahdollisimman monella lelulla:

Helistinkäärme emännän vanhoja varastoja
Silmä jo taas luppaa

Turkkini kasvaa, mutta siilisuuntaan

Pian piti vetää paluumatkan pituiset sikeät uusiksi.
Ongelmanratkaisulaatikkoon kätketty palkkio
Nenätöitä emäntä on järjestänyt etsimistehtävien muodossa, minulla on tosi tarkka nenä.

Emäntä sanoo minua multileikkäjäksi kun suussa on usein yksi pallo ja etutassuilla pelaan toisella. Tiskiharja suussa poikittain juoksin hepulikahdeksikkoa pihalla, eikä emännällä tietenkään ollut kameraa. Tai olisiko siitä apua ollutkaan, etsipä vaan minut seuraavasta leikkikuvasta: (5 pisteen vihje: kaksi häntää pystyssä):

Kuva-arvoitus, etsi minut

Niin se vakooja.
Olen alkanut harjoitella melkein joka päivä yksin kotona olemista, mutta emäntä on laittanut tänne vakoojan.
Sitten kun se tulee, niin se kuuntelee sellaisesta kapulasta uudelleen kun se sanoo minulle heipat ja heti perään tervehtii minut palatessaan. Minusta se on kyllä pidempään poissa.
Ekalla vakoilukerralla sille oli jäänyt säädöt vähän herkälle, niinpä se joutui kuuntelemaan koko 18 minuuttia eteisen seinäkellon raksutusta. Ähäkutti, siitäs sait kun vakoilet puuhiani. Silloin kuului välillä tosi kova töminä kun juoksin edestakaisin lelujeni kanssa, kapulan ääni kuulosti norsulta.
Vain yhdellä kerralla minulla oli emäntää hiukan ikävä, mutta haukuin ihan hiukan vain, kyllä se emäntä sieltä kohta tulee.

Päivä täysi kuin entisellä porapojalla

Tykkään hurjasti aamulenkeistämme, ainakin perhoset ollaan tavattu melkein joka päivä. Osaan ravaamisen lisäksi juostakin jo hyvin hihnassa suoraan eteenpäin. Silloin emäntäkin juoksee sen muutaman harjoitusmetrin.

Emäntä on kuvannut enemmänkin nukkuasentojani (silloin olen kuulemma niin paikallani että se saa kuvia):

...zzzzzz...

Heipat taas! Nyt mulla on ruokka-aika. Imuroin taas kuppini tyhjäksi.

Ps. Kun emäntä ei heti huomannut kupin tyhjenemistä, niin minäpä lähdin itse kokeilemaan josko siihen ilmestyisi keittiöstä santsia:


lauantai 21. heinäkuuta 2018

Aina on synttärit

Eikös se olekin aina synttärit, kun toissapäivänä täytin 2 kuukautta ja tänään on 9-viikkoispäivä.

Meillä oli viiden koiran treffit, voi että oli kivaa.
Toisen tutun pommin nimeä en muista, mutta toinen on Geisha. Treffeillä oli myös papillonit Hupi ja Amigo. Nekin asuvat tässä lähellä.
Me voidaan tehdä kimppalenkkejä kunhan minä vähän kasvan.
Perhosten emäntä otti minusta hurjan monta kuvaa ja minä halusin nätisti kirputtaa hänen korvalehteään.

Yritin mennä emännän takatassujen väliin huilimaan, mutta se vaan sähläsi puhuttavan kameransa kanssa:

Aika hienosti hihnassa:
Sade ei haittaa minua yhtään. Välillä katselen maisemia matkustaen emännän sylissä.
 Sama isommassa vauhdissa:
Emännän rontti on kehdannut laittaa minulle pinkit talutusvermeet, no kelpaa nekin kunhan vaan mennään.
Välillä piti istahtaa ihmettelemään maailman menoa
Viputan häntää naapurissa kesävieraina oleville pikkulapsille. Piti ihan nousta verkkoaitaa vasten nähdäkseni niiden touhut paremmin:

Eilen sää salli käydä Mustissa ja Mirrissä. Siellä oli taas paljon kivoja ihmisiä, entisiä ja uusia tuttuja. Valitsin ihan itse itselleni ison hiiren:



Kiihdytysvaihde päälle ja menoksi, on iltaheppaleen aika. Heipat taas.

torstai 19. heinäkuuta 2018

2 kuukautta

Heippa taas, täytän tänään 2 kuukautta ja se on pienelle koirapojalle aika paljon se.

Aamulla oli tassuttelulenkillä huisin kivaa. Ehdin jo luulla, että olen ainut koirukansalainen näillä kulmilla, mutta sitten tapasin kaksi ystävällistä pommia ja yhden kivan cavalierin. Emäntä tiesi että ne asuvat tässä lähellä.

Tänään kohtasin ongelman. En keksinyt miten juoda isosta kiposta vettä puruluu suussa. Yritin kyllä monta kertaa.

Miniputki otettiin taas esiin, jee. Emännän ei tarvinnut enää heittää pehmovinkupalloa putken läpi kuten eilen. Osasin ihan itse hakea sen pallon ja juosta sitten vimmatusti pallo suussa putken läpi. Toivottavasti emäntä ymmärsi, että olen oppivainen poika. Ja pah, kolmannen kerran jälkeen se taas vei putken pois.

Kivoja leluja minulla on vaikka kuinka paljon, mutta silti sain emännältä synttärilahjaksi verkkopallon. Kuvia verkkopalloleikeistäni se otti yhtä hyvällä menestyksellä kuin minä join puruluu suussa, varsinkin niitä myyrähyppykuvia.

Tässä kuvamaistiaisia:



Kivaa on

Ja sitten ne myyrähyppykuvat naurettavaksenne:

Myyrähyppy

Täysosuma
Saaliin ravistelu
Että se niistä emännän kuvista.

Kiva kun täällä on käynyt hurjan paljon lukijoita!
Menen taas, heipat.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Mauttomat sukat

Ihan mauttomat oli, maistoin monesta kohtaa:

Turkkini on kasvanut selästä ja niskasta

Jämälankasukat, pehmeät joulukortit -sarjaa
Ollaan oltu aamuvirkkuja ja yökyöpeleitä kun on  näin kuuma (+30 - 32 ja rapiat astetta). Päivisin olen huilaillut paljon. Emäntä väitti, että olen uneksinut olevani emän maitobaarissa.

Viilennyspeti kelpasi, pussilakanan keskellä on jääkaapissa ollut iso kylmäkallelevy
Lattia täällä on viileä helteelläkin:

Mahdun vielä sohvan alle. Älä emäntä häiritse uniani.

Yleensä olen kokonaan piilossa.
"Aamulenkillä" ollaan käyty ennen aamupalaa. Osaan kulkea jo aika hienosti hihnassa jos maassa ei ole mitään kiinnostavaa maistettavaa. Koissuja en ole nähnyt, mutta monta kivaa aamulenkkeilijää kyllä.
Huomenna on aamun tassuttelulenkin jälkeisellä autolenkillä vuorossa toripäivät, mikähän tuoksu siellä nyt saa kirsun vipattamaan.

Tänään sain kokeilla ekaa kertaa emännän lainaamaa miniputkea. Melkein sekosin innosta. Pinkaisin lujaa pehmovinkupallon perässä putken läpi, tyhmä emäntä laittoi putken kolmen kerran jälkeen pois.

Iltaisin olen mennyt omatoimisesti nukkumaan emännän sängyn alle kun emäntä lähtee iltapesulle, kyllä se sieltä kohta tulee yläkertaani koisimaan.

Heipat, nyt me mennään kylppäriin leikkimään käsisuihkulla kun sisälläkin on jo helleraja ylittynyt.


lauantai 14. heinäkuuta 2018

8 viikkoa ja huh hellettä

Heippa,

Tänään oli lauantaitorilla koiratapahtuma. 
Se oli hiukan myöhässä, siellä esiteltiin vielä kaverikoiratoimintaa. Ei voitu tässä helteessä jäädä odottamaan vaikka varjoissa kuljettiinkin. Ehdin nähdä vain neljä koiraa, joista yksi kääpiöpinseri heilutti minulle iloisesti häntää. Seurustelin monen kivan ihmisen kanssa.

Illalla näin siilin, se lyllersi naapurin puolella. Ensin minua hiukan jännitti moinen otus, mutta päätin sitten haukkua sen pataluhaksi.

8 viikkoa
Seisomista on vähän harjoiteltu ja siitä saa palkaksi rouskuteltavia raksuja.  Luoksetuloni on kuulemma jo ihan loistava.
Sen matokuurin lisäksi emäntä harjasi minut ja leikkasi vielä kynnetkin, en arvostanut yhtään. 
Emännän kaikki kuvat olivat nytkin samanlaisia ja paljon oli koikkerinpyllyjä. 
Heipat taas erilaisia otoksia odotellessa.

perjantai 13. heinäkuuta 2018

7 viikkoa ja 5 päivää

Heippa,

pari puuhakasta päivää on taas kulunut. Olen oppinut vaikka mitä uutta ja vauhtini on kasvanut ihan hurjasti. Hepulointi on kivaa ja sitä ämpäripääkantoakin on kiva juosta ympäri. Kameroineen tuon emännän on turha tulla siihen häärimään, se on aina myöhässä kaikesta.
Äsken se yritti ainakin puoli tuntia videoida leikkejäni, mutta ei saanut onnistumaan kuin puruluun syöntini, eli sen, että osaan pitää hienosti tassuilla puruluusta kiinni.

Kirjuriksikaan emäntä ei ole ehtinyt, joten en muista enää mitä kaikkea olen oppinut. Nimeni opin ihan heti ja oppivaiseksi emäntä minua kehuukin.
Tämäkin aamu meni emännältä etanasotaan kun nukuin. Etanat eivät ole kuulemma pienten koirapoikien ruokaa, mutta minähän tykkäisin maistaa ihan kaikkea.

Eilen käytiin torilla. Heti tuli iso sadekuuro kun päästiin perille ja kastuttiin likomäriksi. Oli siellä kivoja ihmisiä ja parille pienelle koiralle viputin kovasti häntää.
Kotiin päästyä otin kunnon nokoset kastunut turkki pörröllä:

Makoisat toritirsat emännän takapihakalossien vieressä
Pörröturkin toritirsat jatkuvat "Taffel timessa"
Ääneni olen myös keksinyt ja harjoitellutkin ahkerasti sen käyttöä. Se on komea ja kimeä, kuulisittepa vaan!

Ihan kaikenlaista pitää jo harjoitella...:



Video kertoisi enemmän ;).
Emäntä manaa näitä helteitä kun ulkona on päivällä minulle liian kuumaa oleiluun jos aurinko paistaa, ja vaikka ei paistaisikaan. Pitää yrittää liikkua pikaisesti pilvisellä säällä. Kotona sisällä on sentään viileämpää ja paljaalla lattialla on näillä keleillä kiva nukkua.

Siitä tulikin mieleeni, että meistä on tulossa kahden kerroksen väkeä. Öisin tykkään nukkua emännän sängyn alla pedin ja boksien sijaan. Siellä on kivan viileää ja hämärää, vaikka laittoi emäntä minulle sinne nukkualustankin huomattuaan etteivät muut makuupaikkatarjokit nyt kelpaa.

Huomenna onkin sitten 8-viikkoissynttärit, mahtaakohan emännällä olla muuta synttärilahjaa kuin matokuuri. Poseerauskuvaa ei ainakaan ole luvassa kun emännällä ei ole kuvausassaria.

Heipat taas!

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Todisteita

Heippa,

tässä saatte pari todistetta siitä mitä tarkoitin kun sanoin, ettei emäntä saa minusta kuvia:

Pelkkiä "liikkuvia" kuvia kameralla. Emännän videoyritelmät eivät ole onnistuneet ensinkään.

Tänään olen saanut muutaman kunnon hepulin. (Huomaa, että emäntä laittoi ämpärin kannon päähän, nyhdin siitä kuulemma liikaa teräviä tikkuja mutusteltavaksi, tyhmä ämpäri ja tyhmä emäntä sanon minä.)

Näin lähden hepulissa liikkeelle. No, tässä kuvassa minulla on edes pää näkyvissä.
Olen minä joskus hetken paikallanikin.

Minäpä osaan jo luoksetulon alkeita. Kun emäntä menee takapihalta sisään ja kutsuu sieltä, että Jeg - tässä, niin kannattaa pinkoa ihan vimmatusti koska siitä saattaa saada pienen murun kanafileesuikaletta, enkä tiedä mitään sen naminpaa.
Niitä nameja löytyi mukaan saamastani herkku- ja lelukassista. Kassin muita nameja en ole vielä saanut maistaakaan.
  

Eilen kävin todistettavasti Mustissa ja Mirrissä, ottivat minusta tällaisen kuvankin facebook-sivuilleen

Vajaan minuutin verran minua siellä hitusen jännitti, mutta sitten huomasin että tämähän on huisin kiva paikka.
Ostettiin pari pientä pihakelpoista lelua joihin ei sammalet tartu.
Tänäänkin käytiin siellä, heilutin ihan vimmatusti häntääni nähdessäni kivoja eiliseltä tuttuja ja uusiakin ihmisiä. Emäntä sanoi, että häntäni oikein pampatti hänen käsivarttaan vasten. Lattiallakin olin ihan reipas ja utelias, pääsin pois sylistä kun emäntä maksoi.

Torstaiaamuna me kuulemma mennään torilla käymään, mikähän paikka sekin on.
Heipat taas.

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Päivän kasvo

Tai pikemminkin aamun kasvo, eihän kello ole vielä seitsemääkään.
Jeg 7 viikkoa ja 2 päivää.

Aamuleikillä vaikka vähän vielä unettaa
Kiva lelu retuuttamiseen. Höh, ettei se ollut kelvannut jollekin Kajalille.

Olen oppinut pyytämään ulos takapihalle, tosin mielessäni on toistaiseksi silloin vain kivat pihaleikit.
Emäntä sanoi, että olen paras sammalsyöppö, niistä kaupan aineista ei ole kuulemma apua, mutta ei se silti anna minun syödä niitä sammalia.

Kaikki nukkupaikat on testattu ja hyviksi havaittu. Nuuh, tässä harmaassa peitossa tuoksuu emä.