Sivut

lauantai 15. syyskuuta 2018

Kehonhuoltojumppaa

Noista emännän kuvista ei kyllä ole taaskaan mitään kertomista. Esittelenpä sen vuoksi itse kehittelemäni kehonhuoltojumpan 16-viikkoiselle.
Tehokkain se on monta kertaa päivässä toistettuna. Näin minusta tulee notkea ja ketterä koirapoika. Emäntä kuvasi jumppani iltahämärässä.

Aloita selinmakuulla rauhallisin venytyksin, ota tukeva ote pallon narusta.

Vie etutassut ristiin rinnan päälle.


Venytä kaula pitkäksi.

Ojentele samalla takatassuja vuoronperään, kas näin.

Ojenna etutassut ja kieri puolelta toiselle.

Lisää vauhtia viskellen palloa puolelta toiselle.


Jatka pallonviskelyliikesarjaa täydellä volyymilla.

Kunnon vauhdilla jatkaen vippaile palloa edelleen puolelta toiselle.

Jatka vielä hidastaen samalla tahtia.
Tee samalla rentoutuen pieni loppuvenyttely - ja ai että teki hyvää.
Taas on vetreä olo jatkaa muihin puuhiin. Emäntä saa juosta metsäpolulla perässäni jo aika lujaa.
Silppu-uutisia viikon varrelta vielä lopuksi.

Trixie Strategie-Spiel, siis tämän näköinen on emännällä lainassa. Sivulla on viedeokin miten se toimii, jos joku ei ole nähnyt. Opin tekniikan ihan heti kun emäntä näytti ensin.
Me loikattiin suoraan niitten helpoimpien aloitusvaiheitten yli, mutta aluksi emäntä jätti pois sellaisen vihreän lerpan härpäkkeen siitä painallusosan ympäriltä, että mun oli helpompi löytää se painamiskohta.
Ekalla kerralla namipajatson ja tassupainikkeen etäisyys oli pari metriä, silloin mun piti vielä tarkasti miettien tehdä, osasin kuitenkin. Asia hautui yön ajan ja aamulla oli heti jo 9 metrin suora ja vauhtinikin "eteen" sen mukainen. Pidempää suoraa ei meille sisälle saa. Kohta se varmaan piilottaa pajatson toiseen huoneeseen.
Pajatso saisi kyllä antaa enemmän kuin yhden ruokaraksun, tyhmä emäntä ku sääti sen sellaiseks.

Yöpisillä käynnin olen lähes jo lopettanut. Osaan herättää emännän viemään ulos jos on tarvis. Etutassut vaan sängyn reunalle sen naaman kohdalle ja jos ei sillä herää niin pieni vinkaisu toimii aina. Monta yötä olen jo nukkunut aamuun asti pisikeikatta. Unia on keikan jälkeen jatkettu vaikka vain se viimeinen vartti, kunnes puhelinkello pärisee ylösnousun merkiksi. En kyllä ymmärrä mitä emäntä tuolla ajaa takaa ettei nousta ylös aiemmin, kysykää siltä. 

Kirjuri oli jo mainita etten ole enää harvahammaskaan kun ylös on kasvamassa kaksi komeaa etuhammasta, mutta mitä vielä, alhaalta lähti jo. Nyt ei sit uusilla hampeilla ole vastakappaleita, höh.

Aamulenkille emäntä laittoi mulle Tärppi-perhosen valjaat ennen kuin ne jäävät ihan kohta liian pieniksi. Sellaisiinkin olisi kuulemma hyvä tottua. Aluksi en tykännyt yhtään, mutta koirakamujen seurassa unohdin koko härpäkkeet. Liikuin oikein nätisti valjaissa vetämättä yhtään. Seuraavaksi se varmaan tunkee mulle aamulenkille takin totuteltavaks.

Ensi viikon puolivälissä täytän jo 4 kuukautta. Aika kuluu mun kanssa tosi nopeasti sanoi emäntä. Korkeutta on edelleen tullut sentti viikossa ja paino lisääntynyt varhaisemman 350 g / viikko sijaan nyt 200 grammaa kun mut on laitettu pienelle (-10%) dieetille. Ja mulla mitään läsää kyljissä oo. Emäntä punnaa kaikki gramman tarkkuudella, pah. Se yrittää tehdä tiedettä ja taidetta mun syömisistä, rasvaa saisi kuulemma olla vähän vähemmän hyvien protskujen vähenemättä ja kakin pitäis olla hiukan kovempaa. Siinäpähän miettii, vertailee ja laskee, mulle kyllä maittaa nykyinenkin ruoka.

Heipat taas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita kommenttisi: