Sivut

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Pehmeitä unia

Kiitoskukkaprojektini jatkuu

Ensimmäiset kärjessä neulomalla silmukoidut sukkani ovat tässä,
vedenvihreät unisukat koiranhoitajalle Fleece Artists Handmaiden Casbahista.

Ihanan pehmeä lanka on merinoa ja kashmiria 10%:n nylonvahvistuksella, mutta saapassukkina nyppyyntyisi ja kuluisi aika nopeasti puhki vahvistetusta pohjaneuleesta huolimatta.

Vetäisin jalkaani, mutta en saanut aseteltua niitä kunnolla kokoeron vuoksi.
Honka, mänty, petäjä eli kuvio on tuoreimmasta Ullasta nimeltään Honka.
(Taustalla näkyy nyt ne Bling Bling teemani verhot, Vallilan hopeat Ohrat)


Sama asetteluongelma jatkuu kärkikuvassakin, kapoiseen kolmekutosen jalkaan rymppäsin 38/39 sukat. Vasen näyttää suunnilleen siltä miltä pitäisikin.
Neulomalla silmukoitu kärki onnistui ensiyritykseksi ihan käyttökelpoisesti ja vaihtelu virkistää - ai mikä vaihtelu :d, tapaan tehdä ihan samanoloisia yksinkertaisia pertsoja sukista.

 Lankaa kului 95 g 2,75 puikoilla.

Kerjäläinen 
Jätkä keksi tulla kerjäämään täytettä laatikkoon, vaikka tietää hyvin, että kerjäämällä ei tipu, mutta ahneen spanielin mielestä kannattaa aina yrittää. 
Samoin keittiössä kannattaa päivystää ruuanlaittoa vaikka tunteja siltä varalta, että jotain tipahtaisi ja saisi luvan hoitaa biojäteastian virkaa.

Keltaiseksi kuvan värjää Osramin energiansäästölamppu, vieressä on led-lamppu samalla kelvin arvolla ja värisävyn ero on miltei kuin yöllä ja päivällä.

Kaisan kaljamot sanoi vanha kansa osuvasti. 
Icebugin nastarouskimet ovat olleet viikon varrella tarpeen lenkkeillessä tässä maisemassa. Viherkaistoilla on lumesta johtuen pitävää, mutta kiiltelevällä jäätiköllä ei ole hiekan murenaakaan.


Nyt on sentään tarjolla jo lumitöitäkin ja kura ainakin hetkeksi taaksejäänyttä syksyä, kyllä rapaa riittikin näin lauhana syksynä.

Mitäpä muuta kuin uutta puikoille ja mukavaa joulukuun alkua kaikille :)


6 kommenttia:

  1. Hih! Eipä ole optimistisempaa otusta kuin spanieli! Aina kannattaa yrittää, koskaan ei tiedä mikä kerta tärppää...
    Kauniit sukat, lanka korostaa siroa tehosteraitaa. Sukkien kuvaaminen on haastavaa, ja varsinkin jos sukat ovat aivan väärää kaliiperia. Kärjen idea tuli kyllä ilmi, tasainen sileä kärki on kyllä kauniin näköinen, ja varmaan mukava myös kengässä.
    Icebugeista olen hieman salaa kateellinen, olen liukastellut vanhoilla "Toppa-Urpoillani" ja vain haaveillut nastapohjista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Optimismi on spanielilla kyllä huipussaan. Hih, joulun alla on spanielisteilla odotukseen kyllästymättömät paistovahdit keittiöissä.
      Sukan tasakärki vaikutti niin kivalta, että siitä taitaa tulla uusi suosikkini.
      Hauska nimitys ”Toppa-Urpot” sai aikaan makeat naurut. Muutaman talven Icebugeilla rouskittuani en niistä kyllä luopuisi. Pitäisi ostaa myös suojat, jotta voisi piipahtaa kaupassakin niiden kanssa, nyt kun kaupat viimein ovat kävelymatkan päässä. Olen tosin kuullut, että nastasuojilla päätyy varis tervatulla sillalla –ilmiöön, ulkona pitää mutta sisällä lipsuu (jos on märkä lattia).

      Poista
  2. Kauniit sukat ja varmasti ihanan pehmoiset! Kovin on kaunis kerjäläinen. Minä varmaan heltyisin, jos tuollaisilla silmillä minua napittaisi. Kissakin saa aina tahtonsa läpi =) Ai niin, minä melkein ostin meille nuo samaiset Ohra-verhot! Mutta jotenkin oudosti päädyinkin sitten puna-hopeisiin Petäjiin =/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikeahan noita suklaasilmiä on vastustaa, mutta tämän yksilön kanssa on oltava tosi tarkka lauman arvojärjestyksestä, tai jäbä omaksuu hetkessä omahyväisen kakiaisen roolin yrittäen vetää meikäläistä 6-0. Tämän herran kohdalla kompakti koko ja ilmiasu hiukan pettää;). No, kyllähän se minultakin periksi saa, mutta pyrin aina järjestämään tilanteen niin, että kaikki toteutus tapahtuu minun eikä koiran aloitteesta ja jäbä saa palkkion jostain pyytämästäni asiasta.
      Vallilan puna-hopeat Petäjät kuulostaa upeilta!. Petäjiä minäkin katselin, mutta pelkäsin kuviota liian voimakkaaksi kuitenkin aika pieneen kämppääni. En kertakaikkiaan tajua, miksi karsin nyt kaikki värit ja voimakkaat kuviot pois anemiaan asti. Aika aikaansa kutakin, kyllästyn varmaan pian yksitoikkoisuuteen jota nyt luon ympärilleni. Olen muutenkin aikamoinen tekstiilien, verhot ml. vaihtaja. Jostain luin hiljan, että se on vanhojen mummojen hommaa, taisin siis mummoontua jo opiskelijana ensimmäisessä omassa asunnossa:d.

      Poista
  3. Mikä soma kerjäläinen. Meillä tapittaa sekä spanieli että noutaja. Molemmille kelpaa extra herkut.
    Hieno kärki ja väri sukissa. Icebugit hankit minäkin, Koiran omistajan on lenkkeiltävä kelillä kuin kelillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllä noutajakin osaa :d, ei kerjuutapitus sentään ihan spanielien yksinoikeus ole, sen verran olen seurannut kaverien noutajia.
      Casbahin väri on aika metkan sävyinen vihreä. Lanka jäi käsiini heräteostoksena muutama vuosi sitten Tampereen Lankaidean muuttomyyntialesta ja sitä jäi vielä juuri ja juuri unisukkiin itselleni. Seuraaviin omiin sukkiini teen myös tuollaisen tasakärjen testikäyttöön, on vaan tullut tähän asti toistettua yhä uudelleen ja uudelleen samoja peruskaavoja kärkimalleissa.
      Icebugeista aion ostaa matalavartisemmat vedenpitävät versiot myös. Nykyiset on pidempivartiset, kun ollaan kahlattu osa lenkkireissuista umpihankipolkujani. Moni tässä taloyhtiössäkin on kiinnostunut rouskimistani, kun minä mennä viuhdon rennosti askeltaen vauhdilla kaikkien tasapainoilijoiden ohi.

      Poista

Kirjoita kommenttisi: