Synttärihumua, tänään 13 viikkoa, huomenna 3 kk

Heippa, mulla olis kyllä ollut juttuja, mutku emännällä ei ollut kuvia. Tänään se yritti räpsiä taas jotain, kaikki samanlaisia kuten jo arvasittekin.
Synttäreissä riittää, tänään tulee 13 viikkoa ja huomenna 3 kuukautta, olen iiiso pikkupoika.

Kaikki sanovat, että olen kasvanut kovasti. Emäntä mittasi, että olen viidessä viikossa kasvanut noin 5,5 senttiä ja painoa on tullut 2 kiloa lisää. Päivällä nukkuminen vähenee ja menovauhti  senkun kiihtyy.

Tarkkailen naapurin kissaa.

Pentupeuhuissa kyllästyin painimaan aina vaan samojen pikkukamujen kanssa ja menin aidan viereen tutustumaan isoihin 3-4 nelikuisiin kavereihin. Seurusteltiin sitten aita välissä kun meitä ei päästetty samaan tilaan, kivaa oli silti, eikä ne isot pelota mua tippaakaan vaikka kaikki ovat mustia, ainakin melkein. Nekin olis halunneet leikkiä mun kanssa.

Sain taas uusia kamuja, vaikka ensitapaamisella piti ihan murista, kun en ollut varma mitä lajia mopsit ovat. Pari päivää myöhemmin kohdattiin mopsit Manu ja Siiri uudelleen. Varmistin ensin nuuskuttamalla että oikeaa lajia ovat, ja sitten me painittiin Manun kanssa kuin vanhat kamut konsanaan. Manu oli käynyt samoissa pentupeuhuissa alkukesästä. Samalla tassuttelureissulla tavattiin vielä cavspa Bella.
Ihan jokaisella aamutassuttelulla on tavattu kamuja. Huomaan ne jo kaukaa ja sitten juoksutan emäntää kamujen luo.
Kotimetsässä ollaan laajennettu reviiriä, siellä on kivaa ja jännää.

Päivätorkut

Torstaitorilla ei käyty kun siellä on parvittain ampiaisia joka paikassa. Niitä riittää kytättäväksi kotipihassakin:

Siellä olis amppari. Emäntä uhosi ettei laita ensi kesäksi mitään kukkivaa pihaan.

Mun omassa kaupassa käytiin viikolla kolme kertaa. Osaan jo reitin M&M:n ovelle vaikka emäntä minne jättäisi auton. Sisällä pinkaisen vuoron perään kaikkien kivojen kaupan tätien syliin. Viimeksi ostettiin ulkoleluksi vinku, jossa on niin kummallinen ääni, että minun on matkittava sitä.
Emäntä ei tiedä kumpi meistä piippaa:

Matkin tämän petroolin ötökän ääniä. Huomaa, että lelukopan pitää aina olla kumossa.

Tuplapiipparit

Eilen emäntä paistoi uunissa hurjan hyvää namia. Ensimaistilla makustelin rauhassa ja seuraavaa palaa odotin ihan täristen. Vau mitä namia, vaikka se emännän mielestä oli tavallista kananpojan jauhelihaa paistettuna parimilliseksi levyksi. Saan sitä vain kun tarvitaan jotain ekstrahyvää tai ainakin parempaa kuin omat ruokanappulat. Pakastin nielaisi vaikka kuinka monta herkkupussia.

Telkkariakin olen katsellut, nyt siellä on karhuja.

Vaikka koiriin tutustumisesta turinoin, niin joka päivä olen tavannut uusia eri ikäisiä ja hurjan kivoja ihmisiä.

13-viikkoispäivän kuvasatsi, kesäpoika kenturalla:

Nautin kellimisestä

E-een minä mitään sammalia syö

Ehei, ei oo ruohoateriaa, luulet vaan.

Pikkuisen olen muuttunut kun vertaa 7-viikkoispotrettiin

Kävin taas emännän kampaamossa ja manikyyrissä, no putsas se kyllä korvatkin ja yritti harjata mun hampaita.

Emäntä sanoi mua tupsukorvaksi

Täydessä laukassa narupallo suussa, emäntä yritti turhaan seurata kameralla minua.

Viputan vimmatusti häntää naapurin mummolle, kiva mummo, juttelee aina mulle.

Emäntä on koittanut taas katsella meille sopivia menokohteita, huomenna on joka tapauksessa eskaria. Nyt alkuillan nokosille, johan minä monta tuntia vedin yhteen putkeen menemään.
Heippa hei!