Muodonmuutosta

Ny ei oo 19. päivä, mut toi emäntä huomas, et tänään tulee vuosi siitä ku mä muutin mun kasvattajan ja emän luota tänne ton höpsön emännän kotiin.
Nopee vuosi on ollu, mut ku kattoo miltä mä näytin vuos sitten, ni mun muodonmuutos on ollu melkoinen.

Jos ei vanhoiskaan kuvis oo kehumista, niin vielä vähemmän sitä on emännän eilen puhelimella mun leikeistä kesken kutomisensa napsimissa. Se joutu zuumaan niin paljo ku puhelimesta irtos ja se näkyy. Kertoo ne kuiteski mun puuhista.
Noi pikkupentukuvatki on ihan satunnaisia 7-viikkoiskuvia mun ekalta viikolta täällä.
Näistä voi vertailla kans milleen mun turkin punaset ja valkoset on keskenään muuttunu. Nyt mä oon vieläki aika kalju ku karvanlähtö vasta hiljan loppu.

Ahkera leikkijä oon ollu täällä ensipäivästä lähtien.

Sorsajahti suunnitteilla vuosi myöhemmin

Jaliksen peluuta

Jäi mulle valkonen laikku kylkeen

Kaivauspuuhat aloitettu

Viivallisen verran piirtoakin jäi otsaan vaikka sen arveltiin katoavan

Peilasin ja peilailen väliin vieläkin, joo komee oon

Melkein kuin sfinksi

Tuumaustauko tai kujeita mielessä

Terassilla on joskus kiva lepäillä päivälenkin jälkeen ku emäntä heiluttelee puikkoja

Näin mahduin vuos sitten kannon taa

Iso en oo vieläkään mut sama  kanto on ku pilkku mun takana

Selälläni oon aina tykänny leikkiä

Piehtarointi menossa sorsajahdissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Söpöstelen tassut ristissä. Toi narupalloki on hengis, mut kovin on naru lyhenny remonteis.

Sorsa saa kyytiä oikein kunnolla

Oli mulla vauhtia pikkupentunaki (tyhmä emäntä ämpäröi kannon etten söis tikkuja)

Oon tykänny tästä 1-vee sorsalahjasta. Lentosorsa ja lentokorvat

Vuos sitten uni nappas touhuista voiton aika nopeesti. Tää Taffel-time on kerran uusittu, mut mä käytän sitä vieläkin joka päivä. Sinne vaan on joskus niin kiva käpertyä kerälle. Vaikka mä en koske mihinkään emännän tavaroihin, ni vieläki sillä on sähköjohdot ja -laitteet suojattuna niin, etten pääse niihin käsiks. Tällä Taffelillakin on vähä sellanen tehtävä.

Ny isona mä kyllä jaksan peuhata. Huomasin et mustikat tossa aidan takana on jo kypsiä, nam.

Lenkkeilty me on paljon ja iha mulle uusiski paikois, aksaamas käväisty ja näyttelytreeneiski piipahdettu, mut se jäi ny kesätauolle ku viimekski oli mun lisäks vaan yks koissu. Emäntä sano, et ku tulee sopiva nose work tai rally-toko kurssi, ni mennään kokeileen.
Koitan postata kesäkuulumisia kuun loppupuolella, heipat taas ja kivaa keskikesää kaikille!