Kädentöitä nämäkin

Öö, jonkinlaisia käsitöitä kai nämäkin, työkaluina vain on puikkojen ja koukkujen sijasta pensseleistä sahaan ja kirveeseen.

Tämä kädentyö on vaihteeksi ihan kivaa.
Melkoiset barrikadit rakensin, ettei koirapoika pääse maalaamaan kirsuaan ja turkkiaan. Sille onneksi riittää henkisesti toimivat esteet, ei tarvitse olla teknisesti korkeat.  Kyllähän tuo agilitykoiruus hypätä osaisi.
Jätkä lipoi huuliaan Sadolin Otepohja tartuntamaalikippoa katsellen :o) - makunsa kullakin.


Kirjoituspöydän uudet vaatteet
Ikivanha, paikkakuntalaisen puusepän tekemä, ties missä tarkoituksissa ansiokkaasti toimien ryvettynyt kirjoituspöytä saa uuden valkoisen maalin ja päätyy nykyistä isompikantisena käsityöpöydäkseni.
Tässä pöytä on vasta Sadolin Otepohja tartuntamaalilla telattuna ja sudittuna.
Myös taustalevyt valkenevat käsittelyn yhteydessä.

Ei äkkiä uskoisi minkälaisessa jäteasemakunnossa pöytä oli ennen käsittelyjä.
Jos lopputulos on yhtä hyvä kuin tässä vaiheessa lupaa, niin seuraavaksi tähän tilaan päätyvät kaksi vanhaa lipastoa pienen nikkaroinnin ja kittauksen jälkeen värinvaihtoon. Työtarpeita riittäisi niihinkin.
Hih, hyviä harjoituskappaleita tällaiset, joissa ei mene haaskuun kuin enintään maali ja aikaa, jos tulos ei miellytä.

 
Kaapin väritys palatkoon ruotuun
Voi vitsit, kun en muistanut ottaa ennen -kuvaa, nyt tulee vain jälkeen -kuvia.
Vanhoista perusvaatekaapeista häipyy ruskeat listat, joita oli kunkin oven molemmissa sivuissa. Vetimet vaihtavat värin myös, tosin uusien vedinten muodossa.
Vaatteet ovat kaapissa hengareissaan, tosin puutarhajuhlapöytien muovitetulla liinalla peitettyinä.

Nämäkin ovat vasta  pohjamaalattuina, päälle tulee kaksi valkoista maalikerrosta. Kaapit saavat kelvata kunnes joskus hankin tilaa vapauttavat liukuovikomerot tilalle. Se kummallinen heppu, Vilénin Sulo nimeltään, on tainnut vierailla silloin kun säästin väärässä paikassa nämä ostaessani.

Uutta koira-aitaa ja porttia pukkaa
Koirapojan aitaukseen tulee uudet tolpat, nykyiset ei-kyllästetyt tolpat ovat lahoamispisteessä ja alaosien katkeiluja on korjattu puukiiloin jo pari vuotta. Samoin tulee uusi verkotettu lautaportti useasti jo korjaillun sijaan.

Kuvassa on vasta ensimmäinen katajanvärinen kuullotekerros puunsuojaa siveltynä. Lautoja lyhennän 5 cm molemmista päistä, siksi niitä ei ole käsitelty kuullotteella hanskakäsiä sotkemaan.
Tolpat lyhenevät vasta paikoillaan, joten niitäkään en käsitellyt päähän asti.
Nämä tolpat ovat sentään painekyllästettyä tavaraa.
Ulkovarastossa on nyt suursiivouksen jälkeen tilaa työstää aidan valmistelua ;).

Oikeatkin käsityöt edistyvät - hitaasti mutta toivottavasti edes varmasti
Pitsipalmikkopuseroon sain viimein kappaleet hihoja vaille valmiiksi.
Nyt jäinkin miettimään millä kuviolla teen hihat. Mallissa olisi tarjolla 2o 2n -ribbiä, mutta enemmän tai vähemmän sitä muutan. Pitää jättää asia mietintämyssyyn kirkastumaan.


Paha kiire ja yhä pahenee
Kummastakohan on kyse, yhä kiireisemmäksi käyneestä ajasta vai omasta hidastumisestani - niin tai näin, lopputulos on sama, jatkuva kiire ja hoppu. Leipätöissä viedään kuin kuoriämpäriä. Vapaa-ajan osalta se saattaa olla ihan itse aiheutettua, ainakin osittain...

Suursiivous on vieläkin pienin, mutta aikaa vievin osin kesken. Ohella teen kaikkea muuta mukavampaa, jotta raivaus ei menisi tyystin pakkopullaksi.
Seuraavaksi on silti mentävä raivaamaan keittiö (lue maalaamo) siihen kuntoon, että ruuanlaittokin siellä onnistuu :d.

Lankaa tulossa :o)
Enpä olisi hetki sitten uskonut, että on lankaakin kotiutumassa.
Keväällä kyselin tilaukseni yhteydessä Lankaideasta tiettyä väriä Artesanon sw Merinoon. Nyt tilaus oli lähdössä ja Tuula otti yhteyttä. Otanhan minä tuota mielimääni lankaa, peräti 2 kilon mälli on tulossa. 

Että tällaisia käsitöitä tällä kertaa ;).

Meni mustikaksi

Edellinen postaukseni toivotteli juhannusta, mutta juhannukseen on melkein vuosi aikaa, joten vaihdetaanpa aihetta ;).

Kiva, että täältä on löytynyt inspiraatioita suursiivoukseen :d. Pitääpä olla tarkkana, että Ladybugin tavaroita hamstraava JOKU ei tule käymään meillä, siitä seuraisi nyt katastrofi... Siivousinspiraationikin tuntuu olleen lainassa yhdessä jos toisessakin paikassa, mutta onhan se välillä joutanut kyläilemään. Tärkeintä että palaa välillä tännekin.

Suursiivoukseni ja ylimääräisen tavaran hävitykseni meni ensin mustikaksi ja vaihtui jo vadelmaksi.
Hamsterina olen kerännyt hyvät talvivarastot jo molemmista. Vattujen poiminta jatkuu tänään, apajalleni lienee kypsynyt lisää marjoja.

Eipä ole ennen tarvinnut keskeneräisiä kuvata valmistuneiden puutteessa.
Ennen juhannusta tuikkasin puikoille tämän puseron Vuorelman Vedosta. Neulottuna on nyt 300 g, mutta valmistumisesta ei ole tietoakaan:

Kuvio on siitä mukava neulottava, että se ei vaadi paljon keskittymistä, mutta ei ole yksitoikkoinenkaan tehtävä.
Tein pyörönä kainaloihin asti, takakappale alkaa olla niskassa. Sovitin ja yritin kuvatakin peilin kautta, mutta kuvista tuli ihan kelvottomia, kun en viitsinyt mennä ulos kuvaamaan.
Odotan tästä tulevan ihan käyttökelpoisen kylmän vuodenajan neuleen.
Kuvio tulee jäämään sopivan vähäiselle avaamiselle, jotta ei tule liian iso.

Suursiivousrintamalla
saa tänään puhdistuskäsittelyvuoron kaikki pokaalit, joista edellisessä postauksessani näkyy osa. Eilen sain viimeiset varastoidut verhot ja koirapojan tuolien peitteet pestyiksi. Olen kyllä saanut tuta neuloneeni pari edellistä kesää KyJyjä laajemman suursiivouksen sijasta.
Ylimääräinen tavara alkaa olla hävitettynä. Pientä sälää on "tuhannen tavaran toosissa" vielä läpikäymättä.
Hyvin on mennyt kirppishintaan kaupaksi ylimääräiset koirien häkit ja boxit jne. turhaan tilaa nurkistani viemästä. UFFin laatikkoon olen roudannut aika paljon vaatetta. Kaikki ylimääräinen on vaan tullut hillottua varastoihin, vaikka käyttöä ei ole ollut tiedossakaan.
Nyt on otettava uusi asenne tavaran hankintaan, eli esitettävä itselleen ennen ostamista kaksi kysymystä - tarvitsenko todella tätä ja onko tälle ihan oikeasti käyttöä. Vain ehdottoman myönteisen vastauksen saavalla tavaralla on lupa päätyä ostoksiini.

Lankavarasto ei ole lihonut kesän aikana :o. Edelleen olen kolmisen kiloa miinuksella tämän vuoden saldossa. Hyvin olen saanut ohitettua kesäalet, enkä ole vielä edes tutustunut Novitankaan syysuutuuksiin. Hyvä näin, onhan hamsterilla noita lankoja...

Blogejanne olen sentään seurannut, ellen muulloin niin syödessäni. Siksi ei juuri ole kommentteja syntynyt. Mutta palaan kyllä aktiivisemmin kunhan syksy koittaa. Langat kutsuvat kovasti niitä työstämään, mutta nyt on oltava tiukkana ja tehtävä loppuun moni muu keskeneräinen projekti.
Oli oikea ratkaisu jäädä pois KyJy-tempauksesta ja tyytyä seuraamaan sitä tänä vuonna blogeista.
 
Loman alkamisesta ei ole tietoakaan, yhteen pidempiaikaiseen sairaustapaukseen liittyen sijaisuusjärjestelyt kiertävät ja minä olen edelleen tiiviisti työnlaidassa. Ehkä syyskuun lopulla on parin viikon breikki töistä.

Tuoreet terveiset vatukosta
Ei apajani mikään kultakaivos ole, pari litraa uutta kypsyy 2-3 päivän välein, tässä perjantai-illan ja sunnuntain välillä kypsyneet:

Matkaa on vain parisataa metriä, joten haen pois sitä mukaa kun kypsyy. Kuivuus hiukan pienentää marjaa normaalista, mutta eipä ole alaoksien marjoissa homehtumisen merkkejäkään.
Voi vitsit, että nokkoset ja horsmat viihtyvät yhdessä. Parimetristä nokkosta riittää syleiltäväksi ja ampparit ahertavat maitohorsman kukissa niin, että surina jää soimaan korvamatona päähän.

Lopuksi vielä yksi kuva suursiivouksestani. Ette ehkä ihan ensimmäiseksi arvaa mitä tein näille luonnonvärisestä kalalangasta virkatuille sivuverhoille ja kapalle... juu, en päällystänyt koiran sohvaa, en, vaikka ne siinä kuvasinkin ;).

Toivottavasti saan elokuussa edes yhden postauksen aikaan, seuraamissani blogeissa vierailen kuitenkin.

Oikein mukavaa kesänjatkoa kaikille!

Hyvää Juhannusta

Ilokseni saan toivottaa uuden lukijan tervetulleeksi - tervetuloa Heffis :)

Eipä etene neulominen ei...
Käsityörintamalla on syntynyt vain muutama kerros miehistä lakujätski-sukkaprojektiani, osa 3, jalkaterät on tekemättä.

Koukulle sain tänään Noro Taiyo Sockia 
(50% puuvilla, 17% villa, 17% polyamidi, 16% silkki ja hoito-ohjeessa pesuvadin päällä henkselit)
Lappujen koko on 7,5 cm kanttiinsa, nähtäväksi jää mitä tästä väri-iloittelusta syntyy - huivista jakkuun akselilla jotain :D. Lankaa on 200 grammaa eli 840 metriä.

Eipä ole pitkään aikaan tullut koukuteltuakaan. Taisin pari kesää sitten virkata tytön toivoman lippiksen. Kaipasin taas välipalana tehtävää aivot narikkaan käsityötä ja tässäpä sitä on tarjolla.

 

Tupa on nyt tulvillaan puhtaiden mattojen tuoksua ja viikon vapaa-aika on ollut käsitöiden sijaan siivousta, siivousta ja vielä kerran siivousta...
Tänä vuonna homma tuli tehtyä juhannukseksi, mutta sää, ehtimiseni ja inspiraationi määrittävät kesäisin ajan. Hiukan on homma yötöiksi asti lipsahtanut.

Harmi vaan, että vilustuin mattopyykillä toissailtana :(, toivottavasti en ole koko juhannusta kipeänä, veto on nyt tyystin poissa. Sään hyvä puoli oli, että vilpeä tuuli piti paarmat ja hyttyset loitolla. Istuskeltuani ulkona koirapojan kanssa ja virkkailtuani tovin, sain pinnerrettyä vielä ruohokenturan parturoiduksi. Huomiseksi on luvattu tänne länteen sadetta.

Löpisenpä nyt muita omia juttujani, kun ei käsityörintamalla tapahdu juuri mitään tuloksekasta.
Suursiivouksessa roudasin lankalaatikotkin varastostaan, kuvassa 36 kpl 15-litraisia SmartStoreja. Eipä ole tullut näitäkään ennen ikuistettua.
Sisältö pitäisi inventoida ja järjestää, tuntuu etten ulkoa muista mitä kaikkea näistä löytyy.

Suursiivouksesta tuli vielä mieleeni, että siivottavaa kyllä riittää, riittoisuuden esimerkkinä nämä koirien pystit, olkoonkin, että vitriineissä on lasit. Peilaavat niin, että kuvasta tulee ihan suhruinen.
Kuvassa on vain osa pikkupokaaleista, mutta on näissäkin muutama rata äidin ja tyttären voimin juostu koiran kartturina. Kivoja muistoja näistä tulee siinä vaiheessa kun koirasta aika jättää.

Puhumattakaan tästä viikoittain imuroitavasta pölypesästä:D, jonka aion nyt purkaa ja laatikoida.

Valtaosa on siis peräisin agilitystä. Lahjakelloon on ikuistettu SM-kisaradaltamme edesmennyt koirani, joka täyttäisi tänään 11 vuotta.

Emäntä on saanut rauhassa siivota jätkän ottaessa rennosti ketunhäntä kainalossa, puuhaenergiaa tuolissaan keräten.

.
Mitäpä neuloisin... Kutkuttaisi tehdä joku huivi, mutta sukat saavat nyt olla hetken tauolla.  Zeldalta ostamani kashmir-sekoitelanka "hepulin vallassa" etsii myös vimmatusti malliaan.
Tämän tyyppistä rentoa puseroa olen miettinyt tehdä, mutta on pari lankavaihtoehtoa, joku noissa pitsipalmikoissa nyt vaan tällä hetkellä kolahtaa:

 

Jännä, miten käsityötempauksia tehdessäni olen sokea kaikille muille malleille ja sitten en enää löydäkään missä niitä puikoille ajattelemiani näin.

Skippaan KyJyn :(
Keväällä kun oli tunkua puikoille ja UWA-tempaus menossa, oli  mielessä vaikka kuinka paljon toteutettavia malleja, mutta nyt ne vaan kaikkosivat jonnekin kuin aamusumu konsanaan :o). Olisinpa kirjannut ylös.
Miten minä KyJyn 20 työtä aloittaisin, kun ei puikoille tahdo nyt päätyä mikään - etsii, etsii ja soisi löytävänsäkin malleja :D.
Toivottavasti kadonneen käsityöenergiani syyllinen on vain flunssa.
Toki muuta välttämätöntä tehtävää riittää lähiaikoina liiankin kanssa ja niistä löytyy syy KyJyn väliin jättämiseen.On ihan pakko nostaa kädet ylös.

Kesäistä on ollut täälläkin:

Lumipalloheisi ei ole kukkamerenä tänä vuonna, jokin sitä vaivaa.
19.6. vien aina koirien haudalle kimpun lumipalloheisin oksia ja sinisiä lupiineja. Päivä on toisen koikkerimme syntymä- ja toisen kuolinpäivä. Niitä kukkia tuli aikanaan napattua pihapiiristä mukaan kun lähdin koiraa lopetuttamaan ja hautaamaan.

Juhannusrauhani on taattu - aika kuluu kaksin koirapojan kanssa kotosalla itseäni parannellessa ja akkuja ladatessa, ellei ukonilma tule päälle rytisemään, silloin joutunen lähtemään töihin.

Nauttikaahan rentoutuen juhannuksesta!

Lankaa ja "lakujätskiä"

Huh hellettä ja kiirettä. Heikosti olen ehtinyt puikkoihin, puhumattakaan millainen määrä on kertynyt lukemattomia blogipostauksianne.

Toiset talviset ja miehiset "lakujätskit" olivat työstössä pari viikkoa, eikä käsityörintamalla syntynyt mitään muutakaan.
Lakujätski sukkien nimeksi tuli Notton aiemmasta kommentista :).

Viimehetkellä Dropsin supersalesta kotiutui vielä 1200 g Big Merinoa sekä aiemman virhetilaukseni korjaukseksi oikeansävyistä punaista Fabelia tuliaiskukkiin eli sukkiin 100 g.
Big Merinon väri oli positiivinen yllätys sarjassa vaihtelu virkistää. Oranssi onkin laimeasti oranssiin taipuva eikä useista muista Dropsin langoissa oleva oranssi/poltettu oranssi.

Miesten "lakujätskit"
Lanka: TeeTee Pallas
Kuvio: Petäjä
puikot: 3,25 - 2,50 mm
Menekki: 150 g
Koko: 43-44
Varsi on kasalla plokissa, mutta tein pari senttiä edellisiä lyhyemmän varren, etteivät ole aivan polvisukat.

Tähän sukkapariin tein pientä fiilausta. Pienensin puikkokokoa varressa nilkkaa lähestyttäessä neljännes kerrallaan ja jalkaterän tein 2,75 millisillä entisten kolmosten sijasta. Kärjessä on nyt vahvennettuun neuleeseen paremmin istuva sädekavennus.
Tässäkin parissa kantapään vahvistetun neuleen lisäksi on koko kantapohja vahvistettu kavennusten loppuun saakka. Päkiän alue ja kärkikavennusalue on myös vahvistettua neuletta.
Tasasin lyhennetyin kerroksin normaalineuletta matalammaksi jäävän vahvistetun neuleen osan.

Lankavaraston vuosisaldo on nyt enää 2940 grammaa miinuksella. Ostoksia on kertynyt tasan 5 kiloa ja vajennusta on syntynyt 7940 g.
Virkkuukoukkuvalikoimaani kävin täydentämässä siltä varalta, että virkkaus koukuttaisi kesäkuumalla villaista neulomusta enemmän.

**********

Sieltä se nousi, jytinä ja rytinä
Kolmena päivänä peräkkäin ukkosti ja useammankin kerran päivässä rajuilma kulki tästä yli. Olkoonkin, että kolmantena päivänä tulosuunta oli päinvastainen.

Tätä työpöytäni äärestä otettua kuvaa edelsi aiempi töistä liukuminen nurmikon parturointiin kilpajuoksulla nousevan rajuilman kanssa. Leikkurin tuuppasin jäähtymään autokatokseen ja suihkuhanaa hengästyneenä avatessani peltikatto jo kohahti rankasta sateesta. Kuvasin suihkusta tultuani, siksi pilvien tummuus oli jo väljähtynyt.

Piehtare

Jätkä nauttii kesästä eikä kuumuuskaan vähennä ikiliikkujan touhua. Viskeltävänä ollut käpy puuttuu kuvasta.

 

Tempaus KyJy
eli kesäyöstä jouluyöhön
Kolmas tempausvuosikerta olisi alkamassa ja aiempiin olen osallistunut. Ilmoittautumisaikaa on vielä jäljellä, mutta tiedossa olevilla kiireilläni olisi pakko antaa järjen valon tällä kerralla voittaa. Mieli kyllä tekisi mukaan, mutta...
Minulla on paha tapa tehdä loppuun aloittamani projektit vaikka läpi harmaan huopatossun, siksi KyJy ei mahtuisi ohjelmaani tänä vuonna. Jääköön harkintamyssy vielä päähän osallistumisen suhteen.

Kesänmakuista ja -tuoksuista viikonvaihdetta kaikille!

Miehiset, osa 1

Miehisen sukkaprojektini osa 1/3 valmistui. Olkoon näiden työnimi vaikka Kimblet, kunnes keksin sopivamman. Piti tovi miettiä väriyhdistelmää, joka kävisi kaikille.

Lanka: TeeTee Pallas
Kuvio: Petäjä, Ulla Saviranta, Ullaneule
Koko: 40-42
Puikot: 3,0 KnitPro Karbonz
Menekki: 150 g

Kantalapun lisäksi vahvistettua neuletta on koko kantapohja sekä päkiä ja poikkeuksellisesti myös varvasosa. Vaihdoin vahvistuksessa nostetun silmukan paikkaa sitä vuorotellen, jotta ei tule palkomaista kuviota, vaan pikemminkin ruudukasta.

Mustaan lankaan en suosittele näitä puikkoja, mustaa melkein mustalla taustalla. Olipa työlästä tehdä musta osuus, vaikka sitä varsin maltillisesti näissä sukissa onkin. Kuvio ei tule kuvassa eikä tässä värityksessä kovin hyvin esiin, mutta jokin joustava, elävöitetty 2o2n piti löytää.

Sukkien varsia on pituutensa vuoksi rypytetty kasaan L-koon plokkeihin:

Lankaläjästäni osui harvinaisen samanlaisesti raidoittuvat harmaakirjavat kerät. Vain siinä missä kummankin sukan 50 gramman kirjava loppui, tuli selvä värirytmin heitto.

Julkistan projektistani enemmän vasta ensi talvena, kun tulee luovutuksen aika. Niinpä tämä projekti tullee pyörimään oheistyönä pitkin kesää.

Samalla lankavarastoni vajeneminen tänä vuonna ylitti toistamiseen neljän kilon rajapyykin.

**********

Nurtsi tuli tänään parturoitua, mutta se olisi pitänyt ehtiä tehdä jo viikko sitten. Haravointiahan siitä seurasi. Pari tuntia leikkuuta ja melkein toinen mokoma "heinätöitä".

Mukavaa viikonvaihteen jatkoa ja tulevaa viikkoa kaikille :)

Syysvaahterat

Seminaarireissun antia
Tikutin sukat matkan vapaina hetkinä ja viimeistelin kotiin palattuani.
Aivot narikkaan -kategoriaan kuuluvan kuvion nimi on vaahtera, mutta lähinnä ruskaan viittaava väri toi mieleeni syysvaahteran. Sääkin oli syksyisen viileä ajoittaisine sateineen.

Lanka jäi UWA-tempauksen polvisukista, joihin ostin kaksi vyyhtiä.
Pari senttiä pidemmät varret olisi jäämälangasta saanut, mutta olkoot nämä 15-senttisin varsin.
En vaivautunut raidoittamaan omaan käyttööni tulevia sukkia kahdelta vyyhdiltä, vaan kumpikin sukka on eri vyyhdeiltä. Tein taas molemmat sukat yhtäaikaa vuorovedolla edeten.

Lanka: Titityy Muisto, väri Jukka
Kuvio:  Vaahtera, kirjasta Neulo kaksi sukkaa kerralla (Melissa Morgan-Oakes)
Koko:   36-37
Menekki: 80 g
Puikot: 3,5 mm varret, 3,25 mm muu sukka

 
Teen varmaan toisetkin Vaahtera-kuvioiset sukat, mutta ohuesta langasta.


Kirjashoppailua
Paluumatkan kahvitauolla bongasin Kirjapörssin, johon oli kiireestä huolimatta piipahdettava katsomaan käsityökirjoja.
Mukaan lähti tällä kerralla Anna-Karoliina Tetrin Luonnonvärjäys hintaan 12,90€.

Postilaatikossa
oli kotona odottamassa kesäkuun Sabrina. Muutama käyttökelpoinen kuvio/idea löytyi siitäkin jatkojalostettavaksi.
Nyt kun Sabrina alkoi kyselyjen jälkeen tulla, se ilmestyy laatikkooni päivää aiemmin kuin Lehtipisteen kautta myyntiin.

Seminaarimatka oli antoisa, enkä tarkoita vain näitä oheisjuttuja ;).
Siskolikkansa kanssa muutaman päivän riehunut koirapoika makoilee unia nähden. Välillä se vinkuhaukkuu ja tassut vipattavat vimmatusti. Taisi olla jätkällä mukavaa.

Miehisen sukkaprojektini osa 1/3 edistyi ennen matkaani mukavasti, saanen ensimmäiset sukat viikonvaihteessa valmiiksi. Sitten lankavarastoni tämän vuotinen vajeneminen ylittäisi taas neljän kilon rajan. Näyttää olevan kovin sukkaisa jakso meneillään, jotain isompaa pitäisi kohta kehitellä puikoille.

Mukavaa viikonvaihdetta kaikille :)

Onnenonkijan suosikki

Kas tässä se on, upea arvontavoittoni UWA-tempauksesta (UudenVuodenAatosta 2012 VappuAattoon 2013)

Lahjoittaja ja neuloja on Katsa79.
Onnenonkijana toimi Katsan nuori koiraherra Galaxy.
Hyvin ongittu, onnetar Galaxy ;).

Kävipä hyvä tuuri. Minusta ei olisi näin ison mustan työn tekijäksi, hyvä kun saan tehtyä paksusta mustasta langasta lapaset ja myssyn.
Enkä lakkaa hämmästelemästä miten joku malttaa lahjoittaa tällaisen arvontaan! Samaa sanoi kameran käyttäjänikin.

Langat: Novita Nalle aloevera ja Cannes, josta on helmapitsi ja kaulus

Mustan toistuminen kuvassa räikeän aurinkoisessa säässä oli kameralleni liiankin haastavaa. Tuikkasin kameran kaverin käteen, kuvaukseen oli aikaa reilu minuutti, joten yleiskuvakin on helman toispuoleisesta, pitsin paremmin esiin tuovasta levityksestä.
Poncho istuu ylleni todella kauniisti ja päätyy varmasti ahkeraan käyttöön tällaista vilukissaa lämmittämään.

Pitsi on kauniin tasainen ja pikimusta luonnossa. Kamerani zoomi vääristää kuvaa kiireisen kuvauksen vinosta kuvakulmasta johtuen.

Kauluksen voi asetella monellakin tavalla, tässä yksi symmetrinen perusasento.
Kaulus on malliltaan minulle oikein mieluinen ja tykkään tämän kokoisesta kaula-aukosta ponchossa.


Mukana paketissa oli kauniin kesäinen saatekirje, sekä Galaxyn makoisat terveiset koikkeripojalleni. Olisivat namit tainneet kelvata Galaxyllekin ;).

Riitti pojalla uutistenlukua paketissa, sitten huiskuhäntä alkoi heilua ystävällisesti.

Kaunis kiitos Katsa79

&

onnenonkija Galaxy

Ihanaa ja lämmintä kesää teille :)

UudenVuodenAatosta 2012 VappuAattoon 2013 oli oikein kiva projekti.
Sen 12 työtä oli minulle sopiva määrä ja keskustelukin projektin tiimoilta kävi mukavan vilkkaana Novitan neulomossa.

**********

Kevätflunssa alkaa onneksi hellittää terävintä otettaan. Toivottavasti eilinen töihin menoni ei kovasti tuota takapakkia. Taisi olla hiukan liian aikaista, kun kuumekin laski vasta myöhään edellisenä iltana. Jännittävästä Suomen MM-lätkämatsistakin jaksoin nousta katsomaan vain tuloksen.

Reissuneuleeksi tuikkasin puikoille sukat Titityyn Muistosta ja mainitsemaani miehistä sukkaprojektiani olen aloitellut TeeTeen Pallaksista.

Useita isompiakin töitä olisi odottamassa, mutta enpä nyt saa päätetyksi minkä niistä ensin tekisin. Joku kesäneule olisi ajankohtainen, mutta reissataan työreissut ensin.

Ihanaa kun kesä vihdoinkin koittaa, nauttikaa tekin täysin siemauksin!

Kiitoskukat & puikkotappiot

Kiitoskukat kaverille, muunnos 2o, 2n pertsasta.
Mielikuvani tuottama muunnos Ravelrystä aiemmin muuta etsiessäni löytämästäni mallista, jonka tietoja ei silloin valitettavasti tullut tallennettua.

Lanka: Drops Fabel print, Lagoon (Drops supersalesta -35%)
Puikot: työn aloitus 2,5 mm Lanternmoon ruusupuiset, toiseen (samaan aikaan tehtyyn) sukkaan otin Knittarin puikot toisen ruusupuisen katkeamisen jälkeen 
Koko (kapea) 38
Painoa 80 g
Puikkotappiot: 2 kpl Lanternmoon ruusupuisia 2,5 mm puikkoja
Tätä ennen on eläissäni katkennut vain yksi Knittarin 3,5 mm Symfonie Wood -puikko, joka sylkäisi pitkän säleen sormeni sisään.

Itse kuvatuista kulmista kuvio ei tahdo näyttäytyä oikein eli lähinnä aaltomaisena kohokuviona. Langan pitäisi olla yksivärinen tai toisin liukuvärjätty, jotta kuvion rooli olisi mieleiseni. Toki sukat ovat minulle hiukan isotkin. Pesen ne ennen käyttöä, jotta kaveri voi sitten tuikata ne huoleti koneelliseen pesuun.

Tässä kokeiltuna toista kuvakulmaa

Kuvan aiheena linssilude. Linssilude aktivoituu usein kuvatessani.
Tällä kerralla jäbätti tunki pepattiaan samaan kuvaan. Nyt se tosin oli pelästynyt jotain ikkunoita helisyttänyttä, omiinkin korviini sattunutta pamahdusta ja tullut turvaan.

Uudistin sukkiin kaksi sarjaa em. Lanternmoon ruusupuisia puikkoja. Nyt on yksi sarja kolmella varapuikolla.
Enpä voi suositella kaksipuolkkia näistä puikoista. Vahvemmat ovat kyllä kestäneet ja niihin olen tykästynyt.

Edellisen seurauksena löytyy nyt Knittarin Karbonzejakin, tuli kuudet puikot eli kolmea vahvuutta lisätäydennyksenä. Metallipäät tekevät vahvemmista puikoista aika painavat. Kuvan puikot ovat 2,0 mm ja 3,5 mm väliltä.

Kolmepuolkit valjastin jo työhön, mutta reissukutimeen ne eivät kilinänsä vuoksi sovi, pitää vaihtaa tilalle puiset tai bambuiset.
Oma korva on tottunut pieneen kilinäänkin, mutta ison porukan luentosalissa tai kulkuneuvoissa voisi joku lähistöllä ärsyyntyä.
Ja totuuden nimissä totean, että itse aiheuttamani kilinä tuollaisessa paikassa saisi minut lopettamaan neulomisen.

Sänky kutsuu taas kevätflunssaista ja tämänkin rustaaminen vei uskomattomat pari päivää ja siltikin lipesi lapasesta ennen aikojaan. Nousin juomaan hunajateetä ja syömään vähän jotain. Päivän mottoni on ilmiselvästi: "uni paras lääke on, siitä nauttikaamme."