Kirjaimellisesti siis pihkassa, tää ei sitten ole mikään love story. Tää on yäk story.
Ei mun tänään pitänyt mitään postata, mutku sattuu ja tapahtuu...
Emäntä päätti oikaista lenkiltä kotiin kotimetsän kautta, metsässä olisi viileämpääkin. Alun yhdyspolun varressa oli tehty metsätöitä. Astuin sitten isoon pihkalänttiin. Toisen takatassun varpaan välitkin tursuivat pihkaa siihen takertuneine hiekkoineen ja neulasineen, sitä töhnää oli kinnertä myöten. Toiseen takatassuun tuli hiukan vähemmän. Yäk! En suostunut liikkumaan askeltakaan, yäk!
Tästä ei ole kuvan kuvaa kun emännällä oli muutoinkin liian vähän käsiä. Se kantoi mut kotiin omakin käsi sitten pihkasotkussa ja pähki tullessaan että milläs nämä sotkut nyt siivotaan.
Emäntä nappasi keittiöstä lisäkseni kainaloon vielä ruokaöljyä ja Fairy-pullon, sitten kylppäriin. Kävi sillä mäntynestesaippuakin mielessä, mutta ruokaöljy oli nopeammin saatavilla.
Testin se teki ensin omaan käteensä, sen jälkeen se uitti pihkaiset tassuni ruokaöljyssä hieroen huolella puhtaiksi töhnästä varpaiden välit ja kaikki.
Kohta mun häntäkin oli sen touhun tiimellyksessä öljystä keltainen. Kotona kun ei ollut kuin rypsiöljyä.
Sain hurjasti kehuja kun jaksoin olla niin kiltisti putsattavana, vaikka se mun mielestä kesti ja kesti ja kesti. Lopuksi pestiin Fairyllä öljyt ja keltainen väri minusta pois ja huuhdottiin huolella.
Tämän kerroin ihan vaan kamuillekin tiedoksi jos sattuvat pihkaantumaan. Emäntä vielä operaation jälkeen kuukkeloi, että mäntynestesaippuan (ei mäntysuopa) sisältämä mäntyöljy irrottaisi myös pihkaa. Sillä ei olisi tullut keltaiseksi, mutta ruokaöly ainakin irrotti tosi hienosti pihkan myös karvoista ja Fairy söi öljyt väreineen.
Heipat taas ensikertaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommenttisi: